Tuli yllättäin mieleeni tämä blogi jota en ole aikoihin päivitellyt saati muistanut edes tämän olemassaoloa. Nyt kun sain salasanan pinnisteltyä aivojen sopukoista takaisin mieleeni päätin naputella muutaman sanasen.

Oli mielenkiintoista lukea paloja menneisyydestä ja samalla miettiä tätä matkaa ensimmäisestä postauksesta tähän päivään. Suhteellisen lyhyeen aikaan mahtuu paljon. Ja se mikä siinä ei ole järin miellyttävää on se, että ne asiat mitä tähän matkaan mahtuu ei ole kovin iloisia asioita ja ovat kuluttaneet minua sisältä melkoisen paljon. Hyveekseni voisin lukea kuitenkin sen, että osaan katsoa tulevaisuuteen ja nauttia elämän pienistä asioista, nuo taidot kun jokunen vuosi sitten oli kadonneet minusta.. jotain olen siis saanut takaisinkin, vaikka joskus ne tuntuvatkin vain halvalta lohdulta. Mutta nyt menen nauttimaan sunnuntai-illan Ratulasta se luettakoot elämän pieneksi iloksi :)