Hmm... miksihän alkoi taas äkkisältään jurppimaan. Tämä on tällaista ylä- ja alamäkeä ryyditettynä outoine ajatuksineen. Se on tämä ihana kamala olotila ja MASENNUS mikä sen saa aikaan... aika syvältä etten sanoisi. Kai tämä "rypeminen" ja asioiden ylöskirjoittaminen edes jotain tähän tuo. Ainakin minusta tuntuu, että näin tämä masennus tulee minulle tutumaksi, jos vaikka jonain päivänä osaisin jäsentää ajatuksiani edes jotenkin paketiksi. Hieman minulle on jo näiden päivien aikana hahmottunut jonkinlainen lanka mitä pitkin tässä kuljen. Minulla on yleensä tapana sulkea mappi Ö:hön huonot asiat, ja näin fiilikseni jäävät ylös joihin voin halutessani palata ja muistella tapahtumia ja mitä reaktioita ne ovat saaneet minussa aikaan. Ehkä se on nyt tällä hetkellä positiivista ja antaa tälle kirjoittamiselle jonkin merkityksen.

Tänään ei ole paleltanut niin paljoa kuin aikaisempina päivinä eikä väsyttänytkään, siitäkin on saattanut johtua päiväinen parempi fiilis. Nyt täytyisi vähän osata relata, ärsyttää huomata itsensä aina jännittyneenä ja käyvän ikäänkuin ylikierroksilla. Ehkä tämä tästä.