Mitäs tänään... kello on jo aika tavalla, poikaa ei näy missään. Hmm... laittaisikohan kotiarestiin, koska olen hänet aina laittanut kasilta nukkumaan ja nyt on jo muutamana päivänä kotiintulo venynyt LIIAN myöhäiseen... ketuttaa. Onneksi poika saa joululahjaksi kännykän, voi ainakin siihen sitten terrorisoida jos muu ei auta.

Totesin toissapäivänä, että kyllä ennen jumppaa kannattaa hiilareita hieman tankata, nyt jumppa sujui loistavasti ja mahtava olo. Tänään olisi tehnyt hurjasti mieli mennä, mutta oli hieman lasten hoidon kanssa ongelmia, nyt siirtyy sitten pyhien jälkeen. =( ja sitten täytyykin palata normi rytmiin, että kolmesti viikossa vähintään.

Tänään tullut taas matsattua miehen kanssa oikein urakalla, kaikki maailman manaukset olen tänään osakseni saanut, olen päättänyt, tahdon eron. Tällaisessa tunnemylläkässä ja elämäntilanteessa jossa elelen ei ole helppoa tehdä tällaisia päätöksiä, saati, että ne saisi toteutettua. En kyllä yhtään tiedä kuinka asian saisin mahdollisimman hyvin järjestymään... täytyy varmaan soittaa avioliittoneuvojalle jolla käymme ja hänen mielipidettään kysyä. Aargh... vastamäki ei ota loppuakseen. Ja mikä eniten aiheuttaa verenpainetta on se, että monetkaan mieltäni sabotoivat asiat eivät ole pelkästään minun käsissäni. Joten masennukseni voittaminen saattaa venyä hyvänkin aikaa. Koska uskon, että tämä marriage from hell, on ollut siinä näytelmässä hyvin suuressa osassa.

Tässä taas hieman marmatusta... lisää toisella kertaa.

Ihanaa Joulua kaikille!!! Vaikka nämä omat fiilikseni ovatkin aika kaukana jouluisista fiiliksistä